Keskusrikospoliisi > Rahanpesun torjunta
Poliisilaitokset ja yksiköt

Yhteystiedot ja www-sivut
Hae kunnan nimellä

Yhteystiedot
Käyntiosoite: Jokiniemenkuja 4, 01370 Vantaa
Postiosoite: PL 285
01301 VANTAA

ma-pe 08.00-16.15

Puh 071 878 0141 (vaihde)
Faksi 071 878 6536

Rahanpesun torjunta

Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jossa rikoksella hankitun rahan alkuperä pyritään häivyttämään ja saamaan se näyttämään lailliselta. Keskeistä on rikoksella hankitun omaisuuden peitteleminen ja ulosoton tai muun viranomaistoimenpiteen välttäminen. Rahanpesu on olennainen osa järjestäytynyttä rikollisuutta, ja sellaisena myös osa kansainvälistä rikollisuutta.

Rahanpesun torjunta on merkittävä osa rikostorjuntaa, koska rikoksilla saadulla hyödyllä yleensä rahoitetaan uusia rikoksia. Rikoshyödyn poisottaminen ja rahanpesun estäminen ovat tehokkaimpia keinoja estää uusien rikoksien tekeminen.

Suomessa rahanpesun torjunnasta säädetään lailla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä (rahanpesulaki, 18.7.2008/503).

Rahanpesun torjunnasta vastaava viranomainen on Keskusrikospoliisin Rahanpesun selvittelykeskus. Torjunnassa ovat avainasemassa ilmoitusvelvolliset eli sellaiset elinkeinonharjoittajat, joilla on normaalin toimintansa puitteissa mahdollisuus havaita rahanpesua tai joita arvellaan voitavan käyttää hyväksi rahanpesussa. Näiden yritysten ja yhteisöjen on ilmoiettava epäilyttävistä liiketoimista rahanpesun selvittelykeskukselle.

Ilmoitusvelvollisen velvollisuudet

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä edellyttää, että

  1. ilmoitusvelvollisen on tunnistettava asiakkaansa ja todennettava tämän henkilöllisyys
  2. hankittava tietoja asiakkaan toiminnasta, tämän liiketoiminnan laadusta ja laajuudesta sekä perusteet palvelun tai tuotteen käyttämiselle (selonottovelvollisuus ja jatkuva seuranta)
  3. tehtävä ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta.

Rahanpesu edellyttää alkurikosta

Rahanpesusta tuli Suomessa rangaistava teko vuonna 1994. Rangaistus määräytyy eri perustein riippuen siitä, onko tekijä tehnyt myös ns. alkurikoksen vai osallistunut vain rahojen pesemiseen.

Jos rahanpesijä on tehnyt itse ns. alkurikoksen, josta taloudellinen hyöty on saatu, häntä ei tuomita erikseen rahanpesusta, vaan hän saa rangaistuksen tekemästään alkurikoksesta.
Jos henkilö ei ole osallistunut alkurikokseen, mutta auttaa rikoksen tekijää peittämään tai häivyttämään rikoksella saatujen varojen alkuperää, hänet voidaan tuomita rikoslain 32 luvun 6-10 pykälien mukaisesti rahanpesurikoksesta rangaistukseen.

Suomessa rahanpesun alkurikoksena voi olla mikä tahansa rikos, kunhan siitä on koitunut rikoksentekijälle taloudellista hyötyä. Vaikka maailmanlaajuisesti enin osa pestävästä rahasta on peräisin huumausainerikollisuudesta, Suomessa valtaosa tulee talousrikollisuudesta.

Rahanpesijälle on ensiarvoisen tärkeää saada rikoksella hankkimansa rahat taloudelliseen kiertoon siten, että ne näyttävät tulevan laillisesta lähteestä. Rahanpesussa  hyödynnetään usein yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Tästä syystä rahanpesulaissa ilmoitusvelvollisiksi tahoiksi on määritelty sellaiset liiketoiminnan muodot, joilla on mahdollisuus oman toimintansa puitteissa havaita epäilyttäviä liiketoimia. Rahanpeseminen voi tapahtua muun muassa kierrättämällä varoja pankkien ja muiden rahalaitosten kautta,  ostamalla tai sijoittamalla omaisuutta tai pelitoiminnan avulla.



Takaisin | Tulosta sivu


Share